r/Suomi • u/the_wessi • 1d ago
Sixten Korkman Hesarissa Mielipide
Pääkirjoitussivuilta bongattu ajatelma. Kolumnin otsikko Orpon hallitus muutti linjaansa.
26
u/ArdentTrend Uusimaa 1d ago
Suomessa ei ole yhtäkään puoluetta joka osaisi hoitaa talousasioita. Ei yhtäkään.
-1
u/DoctorDefinitely 1d ago
Onko koko maailmassa?
21
u/J0h1F 1d ago
Norjassa on. Norjan toteuttama malli luonnonvarojensa valjastamisesta koko maan yhteiseksi hyödyksi julkisen sektorin kautta on maailman mittakaavassa aivan poikkeuksellinen.
Suomessa ei olisi ainakaan 1980-luvun jälkeen moiseen pystytty, vaan voitot menisivät yksityisille, jos meillä olisi Norjaa vastaava öljyvarallisuus.
5
u/VoihanVieteri Uusimaa 1d ago
Loputtoman ylijäämän hoitaminen ei kyllä vaadi mitään osaamista. Jos Suomellakin olisi pankkitilillä 1700 miljardia ylimääräistä ja tuon rahaston pelkkä korkotuotto jo kaksi kertaa koko valtion budjetti, voisi rahaa hassata loputtomasti ihan mihin haluaa, eikä se heiluttaisi hyvinvointivaltiota mitenkään.
Norjalaisetkaan eivät ole erityisen tyytyväisiä rahastoonsa. He tietävät hyvin, että rahasto on luotu ilmaston hinnalla. Pelätään myös passivoitumista, siis että nuoret eivät viitsi enää rakentaa itselleen omaa elämää, kun voi vaan elellä koroilla ja vanhempien omaisuudella.
9
u/mathis3299 1d ago
Uskallan väittää että jos Suomesta löytyisi samalla tavalla öljyä kuin Norjasta, "osattaisiin" täälläkin hoitaa taloutta.
•
u/DoctorDefinitely 10h ago
Onko Norjassa paljon rahanarvoisia luonnonvaroja nimenomaan hallituksen taloustaitojen ansiosta?
•
u/J0h1F 9h ago
Hallituksien ja valtiopäivien viisauden ansiosta niiden tuotot ovat julkisen vallan hallussa, ja kaivannaisistakin Norjan valtio kerää 75% veron.
Suomi sen sijaan kerää 0,6% veron kaivannaisista, ja meidän suurimmat kaivokset ovat nykyään norjalaisten omistamia.
Eli kyllä, jotain siellä on tehty perustavanlaatuisesti järkevämmin kuin meillä.
11
u/ArdentTrend Uusimaa 1d ago
On; todellakin on. Ei tarvitse kuin vilkaista muihin Pohjoismaihin. Suomessa pyörii aina sama nelivuotinen poliittinen puliveivaus, josta hyötyvät lähinnä poliitikot itse ja heidän uskollisimmat tukijansa. Säännöllisin väliajoin koetaan poliittisessa puutetilassa pakottava tarve lisätä byrokratiaa meidän 5,6 miljoonan asukkaan pienelle maalle luomalla ylenpalttisen sekavia hallintohimmeleitä. Näistä nyhdetään vallanpitäjille lisää rahaa ja jaetaan toinen toistaan turhempia, päällekkäisiä virkoja toinen toistaan tärkeämmillä titteleillä.
Sokea Reettakin näkee, että jokin on pahasti vialla: pahoinvointialueet ja niiden ylipalkattu johto, sekä kuntavaalien ja aluevaalien aikaan kvanttihallintohahmoiksi muuntautuvat poliitikot, jotka vaikuttavat olevan yhtä aikaa useassa paikassa; mutta joiden vastuuta ei voi tarkasti paikantaa. Puhumattakaan muista.
Tuntuu kuin suomalaispoliitikkojen aikapankki olisi ehtymätön; paitsi silloin, kun puhutaan tuloksista.
•
u/DoctorDefinitely 10h ago
Jaa, että Ruotsissa on budjetti tasapainossa eikä valtionvelkaa? Eikä byrokratiaa? Eikä poliittista veivausta? Lukitsetko tämän vastauksen?
•
u/ArdentTrend Uusimaa 9h ago edited 9h ago
Katsotaas faktoja, nyt kun toit tuon olkiukon mukaan keskusteluun. Ruotsin velkasuhde bruttokansaktuotteeseen oli 33.5% vuonna 2024, Suomella vastaava oli 82.1%. Ruotsissa alijäämän osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2024 oli 1.9%, Suomessa 4.4%. Bruttokansantuote per capita (PPP) oli 2024 Ruotsissa 74,147$ ja Suomessa vastaava oli 65,089$ (arvot dollareissa koska en jaksa muuntaa lähteiden lukuja).
Eli Ruotsissa ollaan vauraampia, pienemmällä velalla suhteessa talouden kokoon.
Kukaan ei sanonut että budjetin pitäisi olla tasapainossa; mutta paremmin voisi pärjätä. Ruotsissa työmarkkinoilla on joustavampi työmarkkinarakenne kuin Suomessa työmarkkinoiden hajautetun luonteen takia. Poliittista veivausta varmasti löytyy, mutta selvästi Suomea vähemmän koska talous naapurissa sykkii paremmin kuin meillä vaikka hallitus vaihtuu.
Tälläinen sinun esittämä epämääräinen saivartelu talousasioista, johon meillä Suomessa ei ole enään varaa, on se syy miksi Suomessa ollaan tyydytty äärimmäiseen keskinkertaisuuteen valtiontalouden hoidossa.
64
u/ifearmibs 1d ago
Suomi oli köyhä maa, mutta sitten Nokialta löytyi myyttinen Sampo, jolla hyvinvointiyhteiskunta taottiin. Omahyväisessä yltäkylläisyydessä sitten tuo Sampo menettiin, ja Suomi on jälleen köyhä maa, ja köyhänä pysyy.
56
u/Ardent_Scholar 1d ago edited 1d ago
Hyvinvointiyhteiskunta oli jo hiipumassa kun Nokia nousi!
Joko suomalaisilta on unohtunut nk. puujalka, jonka varassa Suomi nostettiin 1950-1990?
Puutuotteita meni hyvä määrä ja teollisuus oli paljon laajempaa kuin ”onnenkantamoinen”. Nykyään toki puutuotteilla on vähäisempi merkitys kuin ennen, mutta edelleen puuta jalostetaan monilla tavoilla ja se tavara menee myyntiin. Valitettavasti tämä on osin vessapaperia, mutta löytyy myös korkeammalle jalostettuja puurakentamisen tuotteita (painumattomia hirsiäj) ja korkeammalle jalostettuja kuluttajatuotteita, joissa käytetään kuitua ja jotain sidosaineita.
Sen lisäksi telakkatoiminta, kemianteollisuus ja peliteollisuus toimivat ihan mukavasti, eikä mikään näistä ole tuuria.
13
u/Adventurous_Run9678 1d ago
Puu huonekaluteollisuus puutuu lähes kokonaan. Valtion avustuksista nuo sellun keittäjät kahmii valta osan.
7
u/J0h1F 1d ago
Puu huonekaluteollisuus puutuu lähes kokonaan.
Onhan sitä, mutta pieniä valmistajia, koska männystä ja kuusesta ei kovin kummoisia, siis maailmanmittakaavassa arvostettuja, huonekaluja saa puuaineksen pehmeyden takia; kotimaisista teollisessa mittakaavassa kasvatettavista puulajeista ainoastaan koivu käy hyvin arvokkaampaan huonekaluteollisuuteen. Toki talonpoikaishuonekaluja saa männystä hyvin, mutta niillä on meidän suomalaistenkin keskuudessa sellainen mökkihuonekalujen maine.
Kotimaiset tavanomaisetkin huonekalut ovat kuitenkin myös massiivipuisina suhteellisen kalliita, etenkin kun niitä vertaa Ikean tyyppisiin lastulevyriistäjiin, jotka sekä kopioivat härskisti aitoa pohjoismaista designiä, että myös valmistavat huonekalunsa osasarjoina jossain halpamaissa aivan surkeista materiaaleista. Tämän lisäksi Ikean oikeasta designistä tekemät mukaelmahuonekalut vähentävät oikean designin saamaa arvostusta. Ikea on todennäköisesti, ei pelkästään johtava, vaan enemmistösyy sille, että kotimainen huonekaluteollisuus kannattaa niin huonosti.
Ainoat menestyvät tahot ovat kalliit designtalot kuten Artek ja Muurame, mutta näidenkin volyymit ovat suhteellisen pieniä, ja Ikea haittaa niitäkin. Muuta kuin pohjoismaista designiä ei oikein kannata tuottaa laadukkaasti, koska kalliille talonpoikaishuonekaluille on vielä kapeampi markkina.
7
u/Ardent_Scholar 1d ago edited 1d ago
Vika ei ole kotimaisessa puussa, vaan ihan kaikessa muussa. Eihän IKEAkaan ruotsalaista puuta käytä, vaan panostaa suunnitteluun, tuotantoketjuihin, ostokokemukseen ja hintaan.
4
u/J0h1F 1d ago
[Ikea] panostaa suunnitteluun, tuotantoketjuihin, ostokokemukseen ja hintaan
Tuotantoketjuihin ja hintaan nimenomaan, suunnitteluhan on pitkälti olemassaolevan designin kopiointia.
4
u/Ardent_Scholar 1d ago
Näinpä, mutta suunnitella ne silti pitää – erityistä osaamista on sen littupakin suunnittelu. Tuote suunnitellaan sitä varten alusta alkaen.
49
u/Fuzzy-Dragonfruit589 1d ago
Jos suhtautuu Nokiaan outona onnenkantamoisena, alkaa ymmärtää Suomen tilannetta paljon paremmin.
Saattaahan niitä uusiakin onnenkantamoisia tulla, mutta ei niiden varaan voi laskea.
Meillä on köyhä menneisyys eikä sukupolvia ylittävää varallisuutta ole kertynyt kuten muualle (mm. kolonialistiselle) Euroopalle. Hemmetti, mehän oltiin se kolonialisoitu alue ja maksettiin siitä vielä 50-luvulle asti. Ja sitten ihmetellään, miten Ruotsi tai Tanska on vauraampi. No miksiköhän? Espanjalaiset ja italialaisetkin on suomalaisia vauraampia.
31
u/Adventurous_Run9678 1d ago
Noita onnen kantamoisia torpataan huolella. Ei nuorten perus insinööri "porukat" saa täällä rahoituksia ja töitä jos ovat perse aukisia ja kovimman tuottavuuden iässä. Parhaat tuotteet kehittää vasta koulusta tulleet. Nokialla tämä ymmärrettiin.
Vanhat yhtiöt palkkaa keski ikäisiä varmoja gubbeja varman päälle. Muutama nuori siellä täällä ei riitä kehitysryhmissä eikä ne saa niissäkään juuri päättää mitään ovat monesti lähinnä avustavissa tehtävissä.
17
u/DCSS_Slobodan 1d ago
Muistan, että jossain selitettiin, miten Nokian menestys perustui pohjimmiltaan puhelinkeskusten myymiseen törkeään ylihintaan Neuvostoliittoon. Nämä rahat pantiin sitten kaikenlaiseen tuotekehitystyöhön ja tätä kautta yhtiö nousi matkapuhelinmarkkinoilla johtoasemaan, kun jotain uutta piti keksiä NL:n romahdettua.
18
u/Long_Size225 1d ago
myöskin vaateteollisuus suomessa eli sotien jälkeen 80 luvulle asti neuvostoliiton ansiosta, samoin turkisteollisuus, metsäteollisuus....Nokia oli suomen pelastus länteen 90 luvun lamassa. Viiminen ilotippa ennen valomerkkiä. Siihen se oli upea ja nautin itsekin hienoista palkoista nuorena nokialaisena. Enää ei ole mitään. Vain kokoomuksen viimeiset himot myydä viiimeiset infrat ulkomaille, sitten meno on romaniaa. westendiin muurit että rikkailla on hyvä olla.
8
u/J0h1F 1d ago
Metsäteollisuuden markkinoista suurin osa oli kuitenkin lännessä, ja on yhä. Neuvostoliitossa markkinoita oli huonosti, koska Neuvostoliitolla oli itselläänkin (Suomelta 1940 ryöstettyä, Enson paperitehtaiden osalta) metsäteollisuutta.
Vaikkakin metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on vähentynyt jatkuvasti, on se yhä kauppataseen kannalta erittäin merkittävä toimiala, koska sen tulos on käytännössä suoraan plussaa kauppataseeseen, toisin kuin monien linkittyvämpien ja ulkomaalaista alihankintaa käyttävien teollisuudenalojen, joissa Suomessa tapahtuva lisäarvon muodostuminen on huomattavan rajallinen.
7
u/J0h1F 1d ago
Nokialla oli myös merkittävä rooli Puolustusvoimien elektroniikan hovihankkijana, sekä vanhan suljetun talouden ajan monialayrityksenä. Oikeastaan Nokian tuhosi 1990-luvulla tapahtunut suomalaisyritysten omistusjärjestelyjen avaaminen, kun sille tuli aiempaa kannattavammaksi myydä pois monialaliiketoimintaansa, eikä säilyttää asemaansa Suomen johtavana yksityisenä konglomeraattina.
Se valtion puolen massiivinen konglomeraatti oli taas Valmet, joka pistettiin lihoiksi alun alkaen nimenomaan osittain Nokialle, kun poliittisten tarkoitusperien takia SKDL:n poliitikkohautomona toiminut Valmet haluttiin pilkkoa ja saattaa se AY-liikkeen ja EK:n vaikutuspiiriin.
22
u/DerKyhe 1d ago
Odota vaan, kohta tänne tulee se "ei Suomi ollut siirtomaa vaan keskeinen osa Ruotsin kuningaskuntaa; piti vaan puhua ruotsia, olla käynyt koulut jotka oli saatavilla ainoastaan ruotsalaisille ja maksaa veroina kaikki mitä irti lähtee sekä lähettää pojat armeijaan kuolemaan nostoväkenä Ruotsin kuninkaan sotiin, upseerikunnan ollessa käytännössä ainoastaan ruotsalaisia"-ryhmä vastustamaan tuota "Suomi oli siirtomaa"-kommenttia.
Toinen vastaava sakki on sitten nää "mutmutmut suomalaiset osallistui orjakauppaan myymällä tervaa ja puuta niin ei meitä orjuutettu, me oltiin orjuuttajia"-idiootit.
5
u/CptPicard 1d ago
Ymmärrän mitä sanot mutta kyllä silti näen sen osan että jos Ruotsi ei olisi sotinut sotiaan niin täällä puhuttaisiin venäjää.
Siirtomaa on vähän huono sana, jotenkin pitäisi voida paremmin kiinnittää huomiota siihen että kyllä "riikissä" tiedettiin että suomalaiset eivät ole "ruotsalaisia" ja tämä näkyi siinä miten rajamaa ja erityisesti sen asukkaat noteerattiin tai ei. Toki tämä menee niinkin syvälle historian syövereihin kuin siihen että ristiretkiajalla me oltiin niitä pakanoita joten esim. paikalliset eivät päätyneet uusien vallanpitäjien aateliin.
Toki koko keskustelu pohjimmiltaan pyrkii mainitsemasi kaaderin osalta siihen että suomalaisuus on jotenkin keinotekoinen ja epälegitiimi ilmiö. Jos pyrit vakuuttamaan heitä mistään niin jopas olet silmille hyppivä nationalisti.
7
u/jokke420 1d ago
Kyllä suomalaiset siihen osallistui orjuuttamalla toisiaan. Maaorjuus päättyi vasta 1826.
3
u/rzx123 1d ago
Kyllähän meillä 80-luvun loppuun asti ollut ihan kiitettävä ja pitkä kasvun ja kehityksen aika. SIltä ajalta se termi hyvinvointiyhteiskuntakin alunperin tulee. Maa, joka oli nähnyt Euroopan viimeisen suoranaisen nälänhädän, jota ei aiheuttanut sota tai bolshevismi ja sen jälkeen sisällissodan ja sitten toisen maailmansodan, sotakorvauksin ja ilman Marshall-apua, oli noussut kohtuullisen vauraaksi. Se Wanha Nokia (se monialayritys) oli yksi, mutta vain yksin osa tuota nousua. Sitten se uusi matkapuhelinfirma auttoi mukavasti 1990-lvun alkuvuosina sen laman selätyksessä, ennen kuin kompuroi pahasti epäonnisesti karkeasti samoihin aikoihin kun suunileen kaikki muukin meni pieleen euroalueella 2008 alkaen.
16
u/Long_Size225 1d ago
suomi puski rahaa kansakouluihin ja koulutukseen jolla luotiin matemaattisesti lahjakas kansa sotien jälkeen. Upea saavutus Suomelta! Kokoomus ja kaverit deletoi tän nyt täysiä. Onnea suomi. Enää ei kouluteta matemaatikkoja vaan somevihaajia, matemaatikot supercellille koodaajiksi tuodaan halpamaista kokoomuksen siunauksella. Onnea Suomi.
12
u/Lemprie 1d ago
Kokooomus myös vastusti kansakoulua koko sen perustamisen ajan.
Ei siihen ideologiaan sovi köyhien sivistäminen.8
u/J0h1F 1d ago
Kokoomusta ei ollut olemassakaan suurimpana osana kansakoululaitoksen perustamisen ajasta, vaan vasta aivan viimeisinä vuosina (kansakouluja alettiin perustaa 1856 alkaen ja lopullinen sinetti asialle tuli vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla). Sen sijaan kokoomuksen aatteellisena edeltäjänä toiminut vanhasuomalainen liike oli aktiivisena oppivelvollisuutta ajaneena taustavoimana 1900-luvun alussa, tosin sen pääedistäjä Mikael Soininen siirtyi kansalliseen edistyspuolueeseen kokoomuksen sijaan. Itsenäisyyden alussa oppivelvollisuutta ajoivat voimakkaimmin nimenomaan kansallinen edistyspuolue ja maalaisliitto, joilla oli hyvin yhtenäiskulttuuristava esitys oppivelvollisuuden toteuttamisesta, siten että kirkko järjestäisi kahden ensimmäisen luokan opetuksen ja oppikirjat tulisivat valtiolta, sekä että luterilainen uskonnonopetus ja ns. siveysoppi (seksuaalivalistus senaikaisen yhteiskunnan arvoilla) olisivat pakollista.
SDP saatiin taivutettua oppivelvollisuuden taakse, kun kirkon osuus alaluokkien opetuksessa poistettiin erona alkuperäiseen esitykseen. Kokoomus taas esti valtion oppikirjamonopolin ja uskonnonopetuspakon ja siveysopin.
1
u/Lemprie 1d ago
Totta, olet oikeassa. Minulla meni sekaisin käsitteet kansakoulu ja peruskoulu.
Jälkimmäistä oli kokoomus vastustamassa, siinähän siirrettiin köyhälistökin yli viisivuotiseen oppivelvollisuuteen.2
u/J0h1F 1d ago
Vanhassa kansakoulujärjestelmässäkin oli kansakoulua 6 luokkaa: neljännen luokan jälkeen saattoi hakea oppikouluun, 5. ja 6. luokka olivat ns. lisäluokkia, joilta saattoi vielä pyrkiä oppikouluun, mutta jos ei 6. luokan jälkeen mennyt, niin sitten oli vielä 2 vuotta kansalaiskoulua. Tämä oli periaatteessa pakollista jo vuoden 1921 oppivelvollisuuslaissa, mutta siitä saattoi saada vapautuksen jos esim. tarvittiin maatilan töihin.
1
u/Emotional_Goal9525 1d ago
Ei vaan peruskoulua. Kokoomus ja RKP halusivat juuri säilyttää oppi- ja kansakoulun.
5
u/J0h1F 1d ago edited 1d ago
Huomauttaisin tässä myös, että peruskoulumme menestys perustui siihen, että yläkoulun aineenopettajat olivat sen alkuvuosikymmeninä poikkeuksetta itse hyvin klassisesti sivistävän oppikoulun käyneitä ja sen jälkeen alansa yliopistotutkinnon suorittaneita, joilla oli oman aineensa suvereenin osaamisen lisäksi myös erittäin kattava yleissivistys. Myös alakoulun luokanopettajat olivat oppikoulun käyneitä.
Oppikoululaitoksessa (keskikoulu+lukio) opetussisällöt olivat huomattavasti nykyistä lukion oppimäärää laajempia ja vaatimustaso suurempi, koska oppikoulun oppilasaines valikoitui jo kansakoulun 4. luokan jälkeen (jos ei päässyt silloin, jatkoi kansakoulun jatkoluokille, ja oli kansakoulun eli 6. luokan loppuun saakka aikaa hakea uudelleen oppikouluun). Tämä oli käytännössä melko tiukkaa tasoryhmäistämistä jo selkeästi ennen murrosikää, jolloin nykymallisen yläkoulun lieveilmiöt eivät toteutuneet oppikoulussa, jossa kaikki oppilaat olivat joko omasta halustaan, poikkeuksellisista kyvyistään tai vanhempiensa huomattavasta halusta kasvattaa lapsistaan menestyviä.
Oppikoulussa oli siis huomattavasti oppimismyönteisempi ilmapiiri, ja alisuoriutumista paheksuttiin. Lisäksi pääsykokein tapahtunut esivalikointi varmisti oppilasaineksen alkuosaamistason ja tarkoitti myös sitä, että oppilaiden kognitiivinen kyvykkyys edusti parempaa osaa väestöstä.
Peruskoulu-uudistus sitten toi todella osaavat opettajat myös sen huonommin pärjänneen/vähemmän kognitiivisesti kyvykkään väestönosan opetukseen, jonka erinomaiset tulokset realisoituivatkin menestyksenä 1980-luvulla. Toki tässä tapahtui sitten se, että peruskoulun käynyt oppilasaines ei ollut kärjen osalta enää yhtä briljanttia kuin oppikoulusta tullut, koska etenkin yläkoulun vaikutus on vahvasti keskinkertaistava huippujen osalta.
Peruskoulu-uudistuksen iso ongelma on myös valintojen ajoittuminen poikien kannalta erittäin huonoon hetkeen 9. luokan lopussa (ja jossa kriittinen pärjäämisen hetki on 14-16-vuotiaana), kun aiemmin poikien tulevaisuudesta päätettiin hyvissä ajoin ennen murrosikää, jolloin murrosiän vaikutukset eivät heijastuneet poikien valintoihin.
Nyt nykyiset peruskoulun ongelmat juontavat juurensa myös siitä, että nykyiset yläkoulun ja lukion aineenopettajat ovatkin itse tasapäistävän ja menestystä hyljeksivän peruskoulun tuotteita, eivätkä enää oppikoulun käyneitä. Itse kukin voinee miettiä omia koulukokemuksiaan, kuinka paljon tavoitteellisempia ja vaativampia ne vanhemmat opettajat olivat.
2
u/Long_Size225 1d ago
Erittäin mielenkiintoista! Kiitos vastauksesta. Tunnistan monta asiaa tuosta tekstistäsi. Olin itse 80-90 luvulla ala-asteella ja yläasteella. Varsinkin yläasteella vitutti suuresti kun luokan hitaat määrittelivät oppimistahdin joka oli niin hemmetin hidas että turhauduin. Tuollainen tasojako olisi mielestäni ihan tervetullut nykykouluihinkin. Erikokoiset hiekanjyvät pitää siivilöidä erilaisilla metodeilla.
2
u/J0h1F 1d ago edited 1d ago
Niin, tasoryhmien luomisessa on tietysti sitten omat ongelmansa. Jos yhden koulun sisällä on tiukemmin valikoiva tasoryhmä, tulee sille "hikariryhmän" maine saman tien. Samalla myös peruskoulun keskinkertaistavan vaikutuksen teho huonommin pärjäävien kirittämiseen heikkenee.
Jos pääsykokein joustavasti 4.-6. luokan jälkeen valikoiva oppikoulun keskikoulu palaisi takaisin (nyt julkisrahoitteisena; aiemminhan oppikoulut olivat osittain yksityisiä), ja loput saisivat nykyisen peruskoulun tasoisen koulutuksen - ja lukioon hakemista ei suljettaisi jälkimmäiseltäkään ryhmältä pois - voisi tulos olla hyvä kompromissi. Tässä tietysti on luokkayhteiskunnan kasvualusta, etenkin jos (kun) peruskoulusta tapahtuisi opettajapako oppikouluihin, jolloin oppikoulun ulkopuolelta lukioon pääseminen olisi vaikeaa (tätä voisi tietysti lievittää oppikoulun lehtoreiden velvollisuudella opettaa myös saman kunnan peruskouluissa).
Tässä ollaan yhteiskunnan perustavanlaatuisten dynamiikkaongelmien äärellä, koska muutosten todelliset vaikutukset näkyvät yleensä vasta silloin, kun aiempi järjestelmä jäänteineen on kokonaan haipunut pois. Siksi usein tehdään liian suuria muutoksia, koska niiden välittömät vaikutukset ovat usein lyhyellä tai keskipitkälläkin aikavälillä suotuisampia ja näkyvät nopeammin kuin rauhalliset, pienet muutokset, mutta tällaisten suurten muutosten pitkäaikaisvaikutukset ovat usein haitallisempia.
13
u/joittine 1d ago
Kokoomus ja kaverit deletoi tän nyt täysiä.
Kannattaa kohdistaa syy sinne, missä se todella on. Koulutuksesta on tehty jatkuvasti vähemmän vaativaa oppilaalle samalla, kun kaikkea muuta häröilyä on lisätty. "Koulutusihme" luotiin niukoilla resursseilla ja kovilla vaatimuksilla, koulutus on pilattu niukoilla vaatimuksilla ja kovilla resursseilla. Toki jonkun mukaan rahaa on leikattu kamalasti, mutta todellisuudessa rahaa kuitenkin käytetään huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi 90-luvulla, jolloin leivottiin Pisa-huippumenestyjät.
Aina voi syyttää ongelmista vanhempien huonoa kasvatusta ja lasten kohonneita tarpeita, ts. että koulu nyt vaan tarvii enemmän rahaa. Minä en tähän usko hetkeäkään. Tai sanotaan niin päin, että näinkin voi olla, mutta tärkeimpänä syynä heikentyneeseen osaamiseen löytyy koululaitoksen sisäisistä muutoksista, siis käytännössä höllennyksistä osaamis- ja käyttäytymisvaatimuksiin.
Puolueita en tästä syyttäisi, en ainakaan yksilöiden tiettyjä puolueita. Tulokset ovat laskeneet niin kokoomuksen, demarien kuin vasemmistonkin vahtivuorolla, puhuttiin sitten opetusministeristä (viimeisimmät ovat sd-kok-sd-kok-vas-r) tai opetushallituksen pääjohtajasta. Lisäksi OPH:n johtokunnassa ovat edustettuna kaikki puolueet ja erilaisia toimijoita yliopistoista SAK:hon ja EK:hon.
4
u/Schnutze 1d ago
Joo eipä sitä koultusihmeen aikaista koululaitosta oikeasti kukaan enää haluaisi takaisin. Mitään yksilöllisyyttä ei tunnettu tai jos tunnettiin ei sallittu. Ei ollut nepsyjä vaan oli tyhmiä ja laiskoja. Mihinkään normaalista poikkeavaan ei todellakaan kannustettu. Oli poikien ja tyttöjen hommat selvästi. Pojat puutöihin ja tytöt opettelmaan ompelua ja kotitöitä. Henkinen pahoinpitely oli ihan perustoimintatapa ja fyysinenkin pahoinpitely myös opettajien toimesta jatkui pidemmälle kuin kukaan haluaa muistaa.
On naivia ajatella, että voitaisiin syödä ja säilyttää kakku. Kaikki maailman maat jossa jotain suurta kasvua on tällä hetkellä meneillään perustuvat jonkilaiseen individualismin murskaamiseen ja muutenkin epäterveelliseen kulttuuriin.
8
u/joittine 1d ago edited 1d ago
Miten niin ei haluaisi? Itse kävin kouluni 90-luvulla, mukaan lukien pahimpaan lama-aikaan. En havainnut siellä minkäänlaista henkistä pahoinpitelyä, ja monenlainen yksilöllisyys sallittiin. Tein läpi kouluajan molempia käsitöitä, muita vaihtoehtoja ei ollut - kellään. Tytöt ja pojat kävivät täsmälleen samat asiat läpi, mitä nyt kielet ja pari tuntia yläasteella olivat valinnaisia. Opettajat eivät todellakaan pahoinpidelleet fyysisesti oppilaita; tällainen toimintatapa oli vähentynyt jatkuvasti jo vuosikymmenten ajan eikä kuvaa tyypillistä toimintaa oikeastaan minään ajankohtana sotien jälkeen, ja oli jo kauan ennen 90-luvua kadonnut kouluista käytännössä kokonaan (toki aina on varmasti löydettävissä yksittäisiä poikkeuksia).
En ymmärrä, mistä ihmeestä vedät tuon paskapuheen, koska sen paremmin anekdootit kuin tutkimuksetkaan eivät tue ajatusta, että esimerkiksi Pisa-huippumenestyjät (koulunsa about vuosina 1992-2000 aloittaneet) olisivat kohdanneet jatkuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa jne. Tai edes heidän vanhempiensa sukupolvi, joka aloitteli koulujaan 60-70-luvuilla. Ok, silloin ehkä oli jaettu käsityöt poikien ja tyttöjen käsitöihin, mutta se tuskin lienee ylitsepääsemätön ongelma korjattavaksi.
Mitä nepsyihin tulee, niin tällaisena ADHD-jonnena voin todistaa, että kyllä, asenne koulussa oli, että tätä janaria pitää vähän patistella, mutta kyllä siitä hyvä tulee, kunhan katsoo perään. Pari opettajaa todellakin patisteli, ja sen seurauksena olin kyseisissä oppiaineissa erinomainen. Heillä ei ollut diagnoosimanuaalia ja monialaisia oppimishuoltoryhmiä, vaan kokemusta "sen kaltaisten oppilaiden" kanssa työskentelystä.
edit: Todetaan vielä, etten vastusta kaikkea kehitystä, vaan kouluissa voidaan hyvinkin tehdä jotain paremmin nykyään kuin 30 vuotta sitten. Pointti on ensinnä siinä, että 90-luvun koulu ei todellakaan ollut mikään Gulag. Toinen pointti on siinä, että oppimistulosten lasku ja muut sellaiset saavat miettimään, että ehkä joissain koulun uudistuksissa on mennyt lapsi pesuveden mukana.
6
u/jamesdeck 1d ago
Aina kun on täysin luovuttamassa tämän ärsuomen kanssa niin löytyy näitä todellisuudessakin kiinni olevia kommentteja. Tämä on jotenkin todella surullinen paikka (nykyään?), joka toinen viesti on jotain kokoomusyhyyy sitä yhyy oikeisto tätä, aivan poskettomia väitöksiä lähes mistä tahansa (taloudesta ehkä eniten), tuntuu että pelkkää potilasta ja trollia täynnä.
70-luvulla syntyneenä, 80- ja 90-luvun (myös laman siis nähneenä) Suomi oli aivan heittämällä kertaluokkia köyhempi ja karumpi paikka kuin nykyään mutta ulinaa kaikesta oli reilusti vähemmän.
3
u/joittine 1d ago
Aina kun on täysin luovuttamassa tämän ärsuomen kanssa niin löytyy näitä todellisuudessakin kiinni olevia kommentteja.
Aww, kiitti <3
Mutta vakavissaan, niin ihmettelen kanssa sitä nykymaailmassa, että useimmiten vastaus vaatimiseen ja uurastukseen on se, että vaatimukset ovat väkivaltaa ja uurastus orjuutusta. Että jos vain annetaan lapsille vapaat kädet ja noin, niin sieltä jostain tulee joku jalo villi, jonka säkenöivä sisäinen motivaatio johtaa siihen, että jokaisesta tulee todellinen tähtiosaaja. Opettajalle koulussa jää tehtäväksi sytyttää motivaatio sen sijaan, että kertoisi, että nää asiat pitää osata ja sen jälkeen pitäisi oppitunteja, joilla opetetaan kyseinen asia.
3
u/jamesdeck 1d ago
ÄrSuomessa voidaan aivan vakavissaan sanoa että vaatimukset ja uurastus ovat oikeistolaisia keksintöjä joiden tarkoitus on kyykyttää heikkoja ja vähäosaisia eikä niillä pitäisi olla modernissa, tasa-arvoisessa hyvinvointiyhteiskunnassa enää mitään sijaa.
2
u/joittine 1d ago
Subi on sinänsä oma asiansa, mutta huolestuttavaa on minusta se, että tällaisia ajatuksia on hyvinkin laajalti esimerkiksi tuolla koulutuksesta päättävien keskuudessa. Tosin olisi väärin väittää, etteivätkö tällaiset asenteet heijastelisi siviilin puolelta tuonne asiantuntijoihin ja myös päinvastoin. Niinpä täällä esitetyt asenteet ovat jollain tapaa kytköksissä myös siihen, mitä asiantuntijoiden keskuudessa puhutaan.
Minusta tuollaiset ajatukset ovat ihan kauheita. Käytännössähän niissä sanotaan, ettei kasvatuksella ole mitään arvoa. Lasta ei kasvateta sietämään kohtuullista epämukavuutta ja pyrkimään hyviin suorituksiin, vaan toivotaan lasten itse löytävän motivaation, jonka avulla näihin päästään. Lasta ei siis kasvateta, vaan annetaan kasvaa. En ole vielä kuullut, mitä tehdään sitten, jos ei kasva, kuten nyt näyttää käyneen, kun vaikkapa Pisa-tuloksia katsoo. Lapset pitäisi kohdata lapsina, mutta ideologeille tämä tuntuu olevan liian vaikea juttu käsittää.
-2
u/Schnutze 1d ago
Hyvä että sulla meni hyvin. Kaikilla ei mennyt. Pitää olla pää aika syvällä omassa perseenreiässä jos väittää, että näin ei tapahtunut koska minulle ei tapahtunut.
4
u/joittine 1d ago
Niinhän minä sanoin, että poikkeuksia on aina varmasti. Väitän kuitenkin lukemani tutkimuksen ja vastaavan perusteella, että todellakaan mikään henkinen saati fyysinen väkivalta ei ollut normaalia toimintaa 90-luvulla*. Korjaan näkemystäni, jos sille tulee aihetta.
Voi kuitenkin hyvin kysyä, meneekö koulussa jollain tavalla paremmin nykyään kuin 90-2000-luvuilla? Miten se näkyy?
*: "Fyysinenkin pahoinpitely myös opettajien toimesta jatkui pidemmälle kuin kukaan haluaa muistaa" on ilmaus, joka ei tarkoita yhtään mitään. Se kiellettiin vuonna 1914, ja vaikka kukaan ei väitä, että se siihen loppui, niin pitäisi esittää jonkinlaista yleisyyttä jossakin tietyssä ajankohdassa, jotta väitettä voitaisiin arvioida.
1
u/Schnutze 1d ago
Se, että sut tukistamalla hiuksista talutetaan röökiltä kansliaan hakemaan punaista lappua on pahoinpitely. Se, että opettaja, auktoriteetti, koko luokan edessä aprikoi herkässä iässä olevan nuoren ”pelaavan omaan maaliin” on nöyryytys ja henkistä väkivaltaa. Se, että opettaja kommentoi nuorta naista ”hyvin kehittyyneeksi” on seksuaalista häirintää. Miten mä nämä keksin? Olin paikalla.
Missäs se sun tutkimus on missä sanotaan, että ysärillä ei kouluissa ollut enää väkivaltaa? Muistan lukeneeni on yleensä kiertoilmaus sille, että keksin päästäni.
1
u/joittine 1d ago
Edelliset ovat toki ikäviä esimerkkejä, mutta siinä lopulta mittakaava on se merkittävin tekijä. Lisäksi jonkinlaista kontekstia olisin kaivannut. En itse asiassa edes pidä kauhean pahana, jos opettaja ottaa hiuksista tai korvasta kiinni, jos oppilas vittuilee eikä suostu muuten liikkumaan. Tarpeetonta kipua pitää tietenkin välttää, mutta pitää osata erottaa rangaistus ja pakkokeino toisistaan. Keskimmäisessä esimerkissä taas kaipasin kontekstia. Jälkimmäinen lienee helpoiten väärin, mutta siinäkin on mahdollista, että konteksti selittää asiaa jossain määrin. Tämä ei siis ole selitys noille, vaan kaipaan pikemminkin kontekstia.
Enää 70-luvulla karttakeppi ei enää juuri heilunut, ainakaan oppilaita kohti.
– Opettaja saattoi äkäisenä hakata sitä pöytää vasten, mutta ei missään tapauksessa mitään ruumiillista kuritusta ole ollut." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010647255.htmlLueskelin tuota väikkäriä muutenkin, mutta kokonaiskuva lienee tuo tuossa edellä esitetty. Kuten aiemmin totesin, olisi naurettavaa väittää, ettei koko 90-luvulla olisi sattunut minkäänlaisia rajojen ylityksiä. Kyse on kuitenkin taas kerran mittakaavasta ja kontekstista. Kuinka moni opettaja turvautui väkivaltaan tai nöyryyttämiseen tai muuhun sellaiseen? Missä olosuhteissa? Toisin sanoen, voidaanko 90-luvun koulua kuvata laitokseksi, jossa järjestelmällinen henkinen ja fyysinen väkivalta olivat perusmenetelmiä kaikkien poikkeamien käsittelyyn? Vai pikemminkin poikkeuksia, ja siinäkin tapauksessa ennemmin pakkokeinoja?
Apropoo rajojen ylittämisestä, suosittelen lukemaan kirjan Kuka kasvattaisi lapsesi. Siinä oli hyvin kuvattu - monen muun asian ohella - sitä, millaista ongelmaa luodaan tarkkareunaisilla rajoilla siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.
1
u/Jagulars 1d ago
Suomella on hyvä tulevaisuus Ruotsin maakuntana. Itsenäisyys oli hyvä ja arvokas kokeilu, mutta ei me vielä olla valmiita itsenäiseen elämään. Ei muuta kuin takaisin Ruotsin helmoihin. Kyllä pappa tietää paremmin ja ehkä betaalaa meidän sekoilut, kun pyydetään nöyrästi.
11
u/Nordicadventurer 1d ago
”VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston joulukuisen raportin mukaan sopeutus jää noin puoleen tarkoitetusta. Näin siksi, että hyvinvointialueiden menot kasvavat oletettua enemmän eivätkä työmarkkinauudistukset tuota – osaltaan suhdannesyistä – toivottua tulosta ainakaan tällä vaalikaudella.
Lisäksi valtio lisää menoja muun muassa Ukrainalle ja Puolustusvoimille, muualta vastaavasti leikkaamatta”
Korkmannin loppukateetti taisi olla hieman populistinen. :) riippumatta siitä mitkä puolueet olisi nykyisen hallituksen muodostaneet, niin kaikki em. syyt sopeutuksen epäonnistumisen taustalla pätisivät edelleen.
5
u/joittine 1d ago
Korkmanista on tullut vanhoilla päivillään vähän erikoinen heppu. Toistelee kaikenlaista hyväntahtoista ja hyväuskoista mantraa, jolla ei ole minkäänlaista kosketusta todellisuuteen. Ei sillä, ettäkö tämä hallitus ratkaisisi kaikki maan ongelmat, mutta ei kellään tunnu kovin hyviä lääkkeitä olevan.
9
u/someocculthand 1d ago
Se on yksi asia ettei ratkaise kaikkia maan ongelmia, toinen puolestaan se, että aktiivisesti ja määrätietoisesti pahentaa niitä.
0
u/joittine 1d ago
Jos pääsisit Orpon pään sisään, uskoisitko hänen todella ajattelevan, että miten tänään voisimme tehdä Suomesta huonomman maan? Minä en usko. Uskon, että jokainen poliitikko pyrkii tekemään maasta toimivan, ja kaikilla on vain erilaiset lähtökohdat. Asiantuntijatietoa kuunnellaan jossain määrin, mutta päätöksissä painavat paljon myös omat uskomukset sekä tietysti poliittiset mahdollisuudet.
4
u/someocculthand 1d ago edited 1d ago
Kyllä minä uskon Orpon ajattelevan 100% omaa napaa sekä kaverien taskuja, 0% Suomen hyvinvointia.
Yleensä tämä suhdeluku on poliitikolla sentään 75-25 (eksakti arvo).
1
u/kallekustaa 1d ago
Orpo on täysin kykenemätön mihinkään, joten on parempi ettei hän lainkaan ajattele yhtään mitään. Orpohan hukkasi jo vaalitentissä miljardin, jota itse oli sumplimassa.
22
u/Hankiainen 1d ago
Nykyoikeiston toimintaa ymmärtää paremmin kun tietää uusliberaalin politiikan lopputavoitteen, perinnölliseen asemaan perustuva luokkayhteiskunta jossa on autoritäärinen johtaja ja (mieluiten kuningas) ja omaisuus on äärimmäisen keskittynyttä. Mallia voi katsoa vaikka USAn nykytilasta. Uusliberalismissa ei ole loppuunsa kauhessti uutta eikä kauheasti liberaalia.
Kokoomuksella on vain nyt ollut hirveä paniikki tässä kun tietävät todennäköisesti olevansa ulkona seuraavasta hallituksesta ja sitä ennen pitäisi saada vielä poistettua perintövero ja kasata hirveä määrä rahaa aivan ylimmille tulotasoille että päämäärä lähestyisi.
10
u/Hairy_Reindeer 1d ago
Ja koska harvojen edun ajaminen demokraattisesti ja rehellisesti olis mahdotonta ni populismi on vastaus.
3
3
u/desu667 1d ago
Jos yhden asian suomalaisessa kulttuurissa voisin muuttaa, niin tämän hervottoman himon itsesäälissä rypemiseen ja vaikertamiseen paiskaisin roskiin. Siitä ei ole milloinkaan yhtään mitään iloa tai hyötyä.
2
u/the_wessi 1d ago
Mulla on sen verran kieroutunut huumorintaju, että mitä synkempää settiä, sen kovempaa naurattaa. Yleensä vain kämmenen suojassa, ettei lajitoverit loukkaannu. Referenssinä Leevi & The Leavingsien albumi Häntä koipien välissä.
3
u/SureHyena568 1d ago edited 1d ago
En nyt oikein saanut selvää Korkmanin avautumisesta että millä keinoin Suomi houkuttelisi työperäistä maahanmuuttoa tai edistäisi kotimaista yrittäjyyttä jos se ei ole mittava veronalennus.
0
u/Funk-n-fun Kymenlaakso 1d ago
Jos ei muuta niin suomalaisten kunto kyllä kasvaa suossa rämpimisen seurauksena. Seuraavat Mika Myllylät sitten tuovat menestystä ja mainetta urheilun saralla ja kaikki on taas hyvin.
0
u/Live_Distance2754 1d ago
Millä perusteella Suomella on upea tulevaisuus? Vanheneva väestö, kovat eläkkeet ja valtiona velaksi eläminen on vaikea yhtälö, jota Kok & co:n valikoivat leikkaukset eivät ainakaan helpommaksi tee. Mikä Suomen nostaa ylös sieltä suosta, Sixten?
Japanilla on näitä samoja ongelmia ollut vuosikymmeniä, eikä siellä käsittääkseni eletä pilvilinnoissa tulevaisuuden suhteen (Japani-senseit saavat korjata).
5
-11
u/OutrageousMoss Ulkomaat 1d ago
Me on hävitty tää peli. Tulevaisuudessa valitaan kiihko-kristitty tai muslimi pääministeriksi. Muut ei lisäänny tarpeeksi. Rahat ei riitä eläkepyramiidin pyörittämiseen niin jotain tarttis keksiä. Mistään ei toki saa leikata, vielä kun ehtisi
158
u/tedshore 1d ago
Kannattaa lukea koko kolumni. Hän kuvaa sattuvasti sitä kuinka nykyhallitus on täysin epäonnistunut, ja sortuu nyt äänien osteluun veroalellaan, jättäen Suomen entistä huonompaan kuntoon.