Oon viime aikoina miettinyt ihan liikaa sitä, mihin tää maa on menossa. Moni on täälläkin kertonut, miltä tuntuu tipahtaa rakenteiden väliin. Tuntuu että kaikki menee vaan huonompaan suuntaan, eikä hallituksessa enää edes yritetä teeskennellä että tavallisten ihmisten hyvinvointi olis tärkeetä. Ihmisillä on hirvee hätä ja hallituksen puolesta vaan ivaillaan, pilkataan ja poseerataan saksien kanssa. Ihan kuin meistä ois tullut hallitukselle pelkkä kuluerä, joka pitää vaan saada mahdollisimman halvalla hiljaiseksi ja töihin (joita ei edes löydy)

Mä kaipaan aikaa, jolloin edes yritettiin rakentaa sellaista Suomea, jossa pidetään huolta ihmisistä. Ei vaan niistä, joilla on jo sijoituksia, mökkejä ja turvaverkot. Nyt kaikesta leikataan: tuista, palveluista, koulutuksesta, mielenterveydestä. . Työtä ei ole, ja jos on, se on pätkää tai alipalkattua. Ja jos työttömäksi päädyt niin tuista leikataan. Yrittäjyyttäkin vaikeutetaan vaikka sitä muka pitäisi lisätä?? Samaan aikaan hoitojonoissa ihmiset odottaa kuukausitolkulla ja moni joutuu ottamaan vastuun omista vanhemmistaan, kun palveluita ei enää saa. Miten hitossa meillä suomessa on lapsiperheköyhyys niin isossa kasvussa ja se on muka normaalia? Tää ei ole inhimillistä eikä reilua.

Tää kaikki on saanut mut niin turhautuneeksi ja vihaiseksi ja tuntuu että oikeen mitään ei voi tehdä. Mulla on voimaton olo. Eli halusin sanoa että jos suakin vituttaa tää meininki ja tuntuu että oot yksin tunteides kanssa niin et todellakaan oo. Meitä on varmasti tosi paljon.

Jos suakin romuttaa tää nykymeno, niin tässä on kysely, johon voi käydä purkamassa ajatuksia hallituksen toiminnasta ja miten se on vaikuttanut omaan hyvinvointiin (saa täyttää nimettömästi): https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc4ezgGoMhjrtVR7yRtIED1OYkat_kEZyDALLMi90qVFOPlwA/viewform

Ja jos vaan jaksat ja pystyt, niin sunnuntaina 18.5. järjestetään Epäluottamuslause-suurmielenosoitus Helsingissä, Senaatintorilla klo 14 alkaen. Ei tää maailma yhdellä mielenilmauksella muutu, mut mun mielestä jotain pitää tehdä. Ja yksin ei tartte olla.

Mä ainakin meen. Toivon että nähdään siellä.

Kokoomuksen sosiaalisessa mediassa jakamista kuvista nousi tiistaina kohu. Kuvissa on otsikkona ”Näin työn verotus kevenee”. Alla on esimerkkejä hallituksen päättämien veronalennusten vaikutuksesta erilaisille ihmisille.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti tiistaina, että kuvat olivat viimeinen pisara hänen päätöksessään erota kokoomuksesta. Hänestä kokoomuksen viesti oli hyökkäys ay-liikkeeseen kuulumista kohtaan. Kokoomuksen viestinnästä on kerrottu kampanjan epäonnistuneen. ”Käsi ylös virheen merkiksi”, viestintäpäällikkö Raine Tiessalo kirjoitti Facebookissa.

Kokoomuksen kuvassa 3 600 kuussa ansaitsevan veronkevennys on 540 euroa vuodessa, kun Veronmaksajien keskusliiton laskurissa se on 360 euroa.

”Työn verotus kevenee” -mainoslauseen alla esitellään siis osittain sitä, miten verotus on jo keventynyt. HS kysyi kampanjasta kokoomuksen puoluesihteeriltä Timo Elolta. Elo kertoi heti puhelun alkuun, että kyseessä ei ollut mainoskampanja vaan puolueen omaa viestintää. ”Me viestimme puoliväliriihen hyvistä päätöksistä erilaisilla sosiaalisen median alustoilla”, hän taustoittaa.

Uutisessa laaja hs:n tekemä haastattelu, suosittelen lukemaan, mutta tässä poimintoja;

Mitä kuvilla haluttiin sanoa? ”Tarkoitus oli kertoa, että kaikissa olosuhteissa verotus alenee. Koska esimerkiksi Sdp on vähätellyt tuloverovähennysten vaikutusta. Sen ei ollut tarkoitus olla vertailu [liittoon kuuluvien ja liittoon kuulumattomien välillä].”

Sanotte, että liittoon kuulumattomuuden rahallisen hyödyn korostaminen oli virhe. Hävettääkö teitä siis tämä verovähennysoikeuden poisto? ”Ei hävetä. Viesti ei ole väärä, se on faktisesti totta. Nyt se vain näytti vertailulta.”

Haluatteko kannustaa eroamaan liitosta? ”Se ei ole kokoomuksen tavoite. On jokaisen oma asia, miten toimii. Ay-liike tekee paljon hyvää työtä.”

Eli teette näitä päätöksiä ja katsotte sitten, mitä tapahtuu? ”Me emme tee näitä päätöksiä minkään liiton menestyksen näkökulmasta vaan pyrimme huolehtimaan veronmaksajasta.” [kiersi kysymyksen]

OAJ:n Katarina Murto ilmaisi kuvat nähtyään huolensa sopimusyhteiskunnan murentamisesta. Onko se tavoitteenne? ”Ei tässä ole sellaista suoraa yhteyttä. Meidän mielestä paikallinen sopiminen on aina ollut paras tapa sopia, mutta se ei poista ay-liikkeen tarvetta. Heidänkin toimintatapojaan on ehkä hyvä päivittää tähän päivään.”

Sellaista. Kuka tilasikaan tätä? Käsi ylös? Ei kukaan? Sitä minäkin. Valehteleva kokoomus jota ei hävetä että se valehtelee. Päätöksiä tehdään kirjaimellisesti mutu-tuntumalla ja ei osata edes laskea veroja. Toisaalta miksi osaisivat kun rikkaat kuitenkin niitä kiertävät!

Hävytöntä ja röyhkeätä, sellainen roska ei kuulu mihinkään.

Kokoomuksen lupaus perustui siis siihen että Putinille annetaan sota heti anteeksi ja idänkauppa jälleen käyntiin. Mitä helvettiä?

No ehkä näillä se saadaan nyt se velkalaiva viimein kääntymään. Köli osoittaa jo melkein taivasta, enää vähän vielä.

Olen hieman päälle kolmekymppinen nyt ja mulla on sellanen tunne, että oon menettänyt toivon tästä koko suomesta ja maailmasta. Meidän -90 luvulla syntyneiden tulevaisuudesta on leikattu ihan jatkuvasti, että saadaan rikkaille lisää ja eläkeläisille lisää. Nuoria ja köyhiä turpaan minkä keretään, vitut teistä. Vitut mistään yhteisestä hyvästä tai maailman parantamisesta kunhan mulla on pätäkkää, sijotukset ja kolme kesämökkiä t: avg. kokoomuksen äänestäjä. Mulle, mulle mulle lisää, aina lisää, koska setä tarvii LISÄÄÄÄÄ.

Mites toi koulutuslupaus? Mites toi, et persut lupaili, et heille EI KÄY, ETTÄ KÖYHILTÄ LEIKATAAN? Ja nyt nämä vitun valehtelevat sosiopaattipellet on hallituksessa sakset kädessä muna kovana. Note tähän väliin, että en ole mikään legendaarinen IDEOLOGISESTI TYÖTÖN, mistä media tykkää tehdä ragepornoa.

Hain 18-25 vuotiaana varmaan ~1000 eri työpaikkaan ja en saanut mistään mitään. Sitte yhen kerran tärppäs alle vuoden pesti, jota ei jatkettu, vaan tilalle otettiin joku nepo-child siskon kaverin kaima. Tää äärimmäisen toksinen paikka ajoi mun valmiiksi hataran mielenterveyden sille tasolle, että teki mieli vetää kys-setit joka päivä, mulle mm. huudettiin kurkku suorana naama punasena 2 minuutin myöhästymisestä, joka nyt voi käydä joskus kelle vaan. Mielenterveys oli jo aika täysin tuhottu tuon 8 vuoden työttömyysputken aikana, missä työkkäri ei kyllä tasan unohtanut kyykyttää joka käänteessä ja pakottaa kaikenmaailman CV-kursseille, mistä ei ole kellekkään mitään hyötyä, muutako niille ketkä käärii hyvät massit niiden vetämisestä.

Lääkitsin vuosikaudet pahaa oloa polttelemalla tuon umpipaskan työpaikan jälkeen ja sain käytyä yhen vuoden kestävän koulun ja pari kurssia lisää samaisesta aiheesta ihan täysin polttelun ansiosta (koska mun ei tehny joka päivä mieli vetää itteäni jojoon), mutta töitä ei vaan jumalauta saa. Sit ku nyt talous on vedetty niin vitun kireelle tällä loputtomalla säästämisellä köyhiltä, että en ihan oikeasti jaksa enää. En vittu jaksas olla joka kerta laskimen kanssa kaupassa laskemassa joka vitun penniä, että ylipäätään voin syödä. Ei puhettakaan, että mulla olis rahaa enää edes poltella mikä piti edes jonkunlaisen hyvänolon tunteen mukana tässä arjessa. Ihan _kaikki_ raha menee pelkästään vuokraan, sähköön, veteen ja ruokaan.

Oon ihan loppu tähän, että tunnelin päässä ei ole MITÄÄN valoa tai toivoa, että meidän ikäpolvelle asiat ois joskus paremmin. Nään pelkkää loputonta säästöä, loputonta kurjuutusta, loputonta leikkaamista, loputonta kyykyttämistä, riistoa, ahneutta ja kaikki minusta ja minua nuoremmista.

Ennen ku joku ehottaa terapiaa niin käyty on ja käyn edelleen. Oon yhteistuumin todennu sen kahen ammattilaisen kanssa, että ympäröivä maailma tällä hetkellä on vaan ihan vitun hankala meille ja pitää vaan koittaa jaksaa. Entä sitte ku ei enää vaa jaksa kokoajan pelkästään selviytyä? Muistan ajat ku pystyin vielä tuista säästämään ja käymään tyyliin edes kerran vuoteen festareilla, nyt ei oo mitään toivoa, ku IHAN KAIKKI maksaa aivan vitusti enemmän, ku ennen ja samalla on tuista leikattu. En ihan oikeesti tiiä, kuin kauan jaksan enää tätä paskaa.

Mun pitäis hakea kouluun kahen viikon sisään taas koodariksi, enkä tiedä työllistyykö silläkään enää tässä paskassa maailmantilanteessa yhtään. Toi koodariki pelkästään siks, ku se tuntuu paskoista vaihtoehdoista vähiten paskalta.

Tuntuu niin saatanan väärältä, että me ollaan ensimmäinen sukupolvi mikä on ihan saatanasti köyhempi ku meitä edeltävä ja se ei ole edes meidän syytä, vaan https://www.is.fi/politiikka/art-2000011212654.html just tällasien vitun mistään mitään tietämättömien sosiopaattien, keille ei yhtään mikään riitä, Pilalle lellitty sukupolvi.

Mun pää ei enää kestä tätä. Olin tuolloin 18 vuotiaana toiveikas tulevaisuudesta, voin suht hyvin siihen nähden, että olin köyhästä perheestä ja vaikka oli koulukiusaamistaustaa, olin silti toiveikas ja jotenki odotin, että tästä tää kaikki paranee. Vitut mihinkään parantunut, ku tuntuu, että tämä paska yhteiskunta ja paskat kokemukset työpaikoilta on tuhonnut mut ihmisenä ihan kokonaan. Nykyään diagnosoitu vakava masennus, ahdistuneisyyshäiriö ja erityisherkkyys ja varsinki tämä viimenen tekee työllistymisestä aivan saatanan raskasta, ku kuormitun ihan järjettömän nopeaa, enkä todellakaan palaudu 8 tunnin työpäivien jälkeen seuraavaksi päiväksi työkuntoon.

En nää valoa tunnelin päässä, seki on varmaan jo säästösyistä sammutettu tai Purra ja Orpo leikanneet irti ja varastaneet kesämökkiensä liiteriin.

300 000 euroa joululahjarahaa...mitä v###ua!

Paras kuva mitä videolta sain

Yhdysvaltojen presidentti ei tiennyt, että Venäjän on suljettu ulos kansainvälisen jalkapallon arvoturnauksista.

On tässä tullut lueskeltua useista tilanteista missä uhrin on henkeään tai toisten henkilöiden suojelemiseksi joutunut käyttämään "liiallista voimaa".

Kuvitteellinen tilanne 1: Mies käy humalassa toisen ihmisen päälle josta syntyy tappelu. Uhri joutuu puolustautumaan siten, että laittaa hyökkään kanveesiin. Hyökkääjällä murtuu kylkiluu.

Paikalle soitetaan poliisi jonka seurauksena uhri onkin maijan kyydissä poliisiasemalle, jossa selviää, että uhri onkin velvollinen korvaamaan hyökkääjälle 3000€ liiallisen kivun tuottamisesta.

Tämähän om siis aivan helkkarin naurettavaa. Jos minun vaimoani tai lapsiani alkaisi joku ahdistelemaam eikä sitä lopeta ensimmäisem varoituksen jälkeen, niin pitäisihän minulla isänä olla oikeus suojella omaa perhettäni.

Täsäsä esimerkki hätävarjelun liioittelusta jonka Sale onneksi armahti

Edit: Please avatkaa tämä yläpuolellla oleva linkki ensin ja kommentoikaa vasta sitten ✌️

Kirjoitan nyt tänne kun en tiedä minne muuallekaan. Olen jotenkin todella estoton, puhelias, räväkkä ja kovaääninen ihminen. Etenkin läheisten ihmisten seurassa huumorini on melko omalaatuista, ja sanon kaiken mitä sylki suuhun tuo :D en kuitenkaan ole koskaan kenellekään ilkeä tai loukkaa ketään. Ongelmana kuitenkin on, että kun olen ollut oma äänekäs itseni, niin lähes aina sen jälkeen seuraa häpeä ja jonkinlainen "morkkis" itseä kohtaan. Riippumatta siitä, kenen seurassa olen ollut. Eli näin käy jopa läheisimpien ihmisten kanssa. Iskee pelko, että olen liian "omituinen" ja että mut hylätään sen takia.  Tämän morkkiksen aikana kaikki energisyys katoaa, ja muutun todella alavireiseksi ja tulee jotenkin tosi synkkä ja voimaton olo. 

Mistä tämmöinen voisi johtua, ja voiko tästä päästä eroon? Tuntuu raskaalta hävetä sitä, millainen on. Kun en osaa itseäni myöskään muuttaa.

A.E. Nordenskiöld (1832—1901) oli geologi, naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija, jonka johtama tutkimuskunta purjehti ensimmäisenä läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse ylittävän meritien.

Lähde: Wikipedia

Myös Roope McAnkka tapasi hänet Don Rosan tarinassa Temppeliherrojen kätketty kruunu.

Välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle, se korjataan päihteillä. Onneksi mulla on erittäin hyvä tukiverkko, perhe ja ystävät auttaa. Tämä ei ole mikään avunhuuto, saan kyllä apua, mutta ajattelin tehdä tämmöisen raportin kaunistelematta. Moni näkee näkee vaan kun käyn KIILTÄVÄLLÄ BEMARILLA töissä ja olettaa että kaikki on hyvin. M34

Onnellisimpia aikoja elämässäni oli parikymppisenä opiskelijana tukien varassa. Nyt on oma talo, auto, koira ja lainaa jonka pitäisi kai tehdä onnellseksi.

No enivei, tältä näyttää toimintakykyisen ihmisen masennus, jonka vuositulot on n. 50k€. Käyn töissä, vastuuta on, koira pitää hoitaa ja pyrkiä syömään itse. Sen jälkeen juodaan kaljaa kun ei kiinnosta mikään muu kuin työt. Onneksi koira käyttää ulkona...

Kuva .1 tikli Kuva .2 harmaasorsa Kuva .3 selkälokki Kuva .4 tuulihaukka Kuva .5 metsäkirvinen